Eihän naimisiin menoon mitään rahaa tarvita. Kirkko tai maistraatti hoitaa vihkimisen ilmaiseksi (paitsi maistraatti virka-aikojen ulkopuolella tai muualla kuin maistraatissa 200€ maksua vastaan). Siinä se, sitten on naimisissa. Elämässä on kuitenkin liian vähän juhlaa yleensäkin ja onhan naimisiin menoa mukava juhlistaa läheisten kesken. Pieni juhlatilaisuus on siis tiedossa, ehkäpä myös jonkinmoiset bileet kavereille.
Alustavaksi ajankohdaksi valitsimme Mieheni kesäloman, jota on ruhtinaalliset kaksi viikkoa elokuun alussa. Pikkusiskoni kanssa juteltuani selvisi, että jälkimmäisellä viikolla on hänen ystävänsä häät, joten meidän häämme tulevat olemaan aikaisemmalla viikolla. The Big Date on siis luultavasti perjantaina 3.8.2007. ja juhlat seuraavana päivänä. Virallinen päivä varmistunee pian.
Kerroimme uutisesta heti Vanhemmillemme. Tuleva Anoppi alkoi heti puhua jostain auton vuokrauksesta ja kuinka kiire on suunnitella häät. Mieheni toppuutteli ja selvitti, että näistä tulee pienet häät. Viikonloppuna menemme käymään Miehen kotona, joten silloin selviää, kuinka hyvin Appivanhemmat sen ymmärsivät ;)
Minunkin Äitini pettyi hieman, kun kuuli suunnitelmamme pienistä häistä. Toisaalta, hän myös kuvitteli, että hän joutuisi maksamaan häät, mikä sekään ei sairaseläkeläisenä häntä kiehtonut. Minun mielestäni, liki kolmekymppisten ihmisten pitää itse pystyä häänsä kustantamaan. Ja kun nyt olemme Mieheni kanssa pitäneet yhtä jo yksitoista vuotta ja olleet kihloissa pienen ikuisuuden, tuntuisi teennäiseltä pitää isot häät. Lisäksi Mieheni ei ole innostunut esiintymisestä ja huomion keskipisteenä oleminen ahdistaa häntä. Eikä minua kiinnosta kutsua ihmisiä, joita tuskin tunnen, häihini. Tärkeintä on, että siellä ovat Meille Tärkeät Ihmiset. Vieraslista on siis tällä hetkellä molempien Perheet, Kummit ja minun Isovanhempani (Miehelläni ei heitä ole enää).
Koko projekti lähti siis käyntiin maanantaina. Tiistaina menin Isosiskoni kanssa kaupungille muuten vain, mutta tulipa käytyä parissa vaatekaupassakin, vaikka oli tuskaisen kuuma. Yhdestä putiikista, johon eksyimme sattumalta, löytyi kauniin punainen korsettityylinen olkaimellinen toppi, joka näytti aletangossa aika tylsältä, mutta todella kauniilta päällä! Hintaa 50€ (lähtöhinta 130€). Sen siis ostin. Topista täytyy lyhentää olkaimia ja ehkä ottaa hiukan sisään vyötäröstä (katsotaan sitä silti lähemmin hääajankohtaa, ettei käy köpelösti...)
Isosiskoni on ompelija, mutta ei olisi uskaltanut alkaa tehdä yläosaa, koska ei ole pitkään aikaan tehnyt juhlavaatteita. Hän kuitenkin lupasi yrittää hameen ompelua. Kaavailimme hänen kanssaan jo turkoosia hamekangasta, mutta se sai aikalailla kaikilta muilta vastalauseen. Ehkäpä sitten valkoinen alaosa, se olisi raikas ja minun näköiseni.Keskiviikkona soitin Kotikaupunkini maistraattiin ja tiedustelin siviilivihkimisestä (kirkot ovat kesäksi varmaan jo täynnä eikä meillä ole mitään pakottavaa tarvetta saada pappia vihkimään). Siellä kerrottiin, että aikoja löytyy vielä joka päivä elokuun alussa, jos ei ole tarkkaa aikaa, jolloin haluaa. Mutta ensin pitäisi pyytää esteettömyystodistus, jonka saa myös maistraatista, vaikka molemmat kuuluisivat kirkkoon. Sen menimme tekemään torstaina. Piti täyttää A4-kokoinen lomake, jonka saa väestörekisteri"osastolta", eikä siihen mennyt kauaa. Pyysimme, että todistus lähetettäisiin suoraan maistraattiin, jossa menemme vihille. Todistuksen saamiseen menee viikko.
Torstaina kävimme Mieheni kanssa myös kultasepällä, samalla, josta aikoinamme ostimme kihlat. Olen huono pitämään koruja ja sormeni ovat paksut ja lyhyet, joten mitään massiivista en voinut edes ajatella. Ihastuin yhteen kapeaan, yksikiviseen sormukseen. Ko. kultasepällä on myös CityShopparitarjous timanttisormusten ostajille, joten hinta laski liki puoleen. Miehelläni on pitkät ja solakat sormet ja olimme päättäneet, että myös hänelle ostamme vihkisormuksen. Myyjän mukaan nykyään melkein puolet miehistä haluaa vihkisormuksen, useimmiten se on leveämpi kuin kihlasormus, jolloin sitä voi pitää yksistään. Minun Miehelleni tulee kihlasormuksen viereen toinen yhtä kapea, sillä isoista sormuksista mikään ei tuntunut hyvältä. Ja luulenpa, että mies tuijotti myös hintaa (kaksi täysin samannäköistä sormusta, toinen 14 ja toinen 18 karaatia, noin sadan euron ero). Mutta minusta kaksi sormusta näyttivät hyvältä hänen sormessaan.
Nyt on perjantai ja lähdemme viikonlopuksi juhlimaan ylioppilas- ja valmistujaisjuhlia. Lisää suunnitelmia sitten ensi viikolla :)
