Onneksi selvitin Kultasepän aukioloajat ennen kuin olin lähdössä hakemaan sormuksia. Olisi ollut Pieni Pettymys oven takana huomata, että se on kiinni kesälauantaisin! No, sovittiin Miehen kanssa, että käydään yhdessä tiistaiaamuna hakemassa ne sormukset :)
Sompailin tänään myös naikkareiden sivuilla ja luin, että Hesarin Nyt-liitteestä (23.3.2007.) löytyy sopivia tekstejä siviilivihkimiseen, mikäli esim. vihkijä suostuu lukemaan jotain ylimääräistä tilaisuudessa. Täytyy hakea ko. Nyt-liite kirjastosta, lukea ja kopioida juttu ja olla yhteyksissä maistraattiin, jos teksteistä löytyy jotain sopivaa. Oikeusapulaisystäväni neuvoi, että kun esim. ilmoitamme maistraattiin nimenmuutoksista ja sovitaan vihkimistilaisuuden yksityiskohdista, kannattaa valita pitkä kaava, sillä lyhyt kaava on erittäin koruton. Naikkareiden sivustolla oli muuten haukuttu maistraattia, jossa aiomme vihille Mieheni kanssa (tekstit olivat vuodelta 2005). Äitini on ollut todistajana siviilihäissä (viime vuonna) samassa maistraatissa kuin mihin itse olemme menossa ja tilaisuus oli hänen mielestään ollut koskettava. Joten täytyy toivoa, että meilläkin käy hyvä tuuri. Täytyy muutenkin alkaa miettimään sitäkin tilaisuutta pikkuhiljaa...
16.6.2007
Kutsukorteista (+ sekavia mietteitä...)
Mietimme Mieheni kanssa, että kutsun etusivuun tulisi joko aito ruusu tai piirretty, erittäin moderni ruusukuvio ilman turhia krumeluureja. Kuten aikaisemmin sanoin, Pikkusiskoni hoiti meillä varsinaisen suunnittelun (yhdessä illassa), mistä me Miehen kanssa valitsimme parhaimman, mitä lähdettiin vielä työstämään. Laitan tähän kaikki hänen lähettämänsä ehdotukset (kortteja ei ole vielä painettu) sekä minun/meidän mietteitämme niistä.
Huomio: Jostain syystä blogger muuttaa värit näistä tiedostoista aivan häränpyllylleen! Kaikissa kuvissa oikea väri on mahdollisimman lähellä toppini tummanpunaista väriä. Jos joku tietää, miten asetuksia pitäisi muuttaa, jotta värit näkyisivät oikein bloggerissa, apua otetaan mielellään vastaan :)
Malli1.
Malli1:n kukkakuvio on ostamastamme Almedahlsin verhokankaasta (Rosbädd, product no: 84815, 100% puuvillaa, leveys 160cm, raportti 64cm, pesumerkinnät
), josta tein makuuhuoneeseemme paneeliverhot pari vuotta sitten. Otin kankaasta kuvan ja lähetin sen Pikkusiskolle, joka rajasi ruusukuvion ja väritti sen syvänpunaiseksi. (Huomasin vasta sen jälkeen, että kangasmalli löytyy vielä Almedahlsin sivuilta...) Pidän ruusun yksinkertaisuudesta, mutta jotenkin sekä Miehestäni että minusta tuntui, että se ei kuitenkaan ollut sopiva kutsuun. Malli1:n tekstimuotoilu silti miellyttää silmää kovasti.
Malli2.
Tekstimuoto on söpö, mutta ehkä liiankin söpö...
Malli3.
Tämä ruusukuva on saatu jostain tietokannasta, joka on tarkoitettu ammattilaisille. Mieheni ihastui Malli3:een eniten, se oli hänen mielestään ehdottomasti paras. Minustakin tässä oli potentiaalia, mutta en pitänyt tätä mitenkään ylivoimaisena, koska Malli1:n teksti pisti silmääni kivempana. Enkä oikein tajunnut ruusun ja tekstin välissä olevan viivan tarkoitusta...
Malli4.
Malli4:n teksti on sekin söpö ja "rakastettu"-sana korostuu mukavasti. Mustat reunat toivat kuitenkin mieleen hautajaisilmoituksen ja lähikuva ruususta muistutti Miehestäni naisen anatomiasta... (!) Tämä diskattiin heti.
Kutsua lähdettiin muokkaamaan Malli3:sta. Tässä Pikkusiskoni lähettämät muunnokset pian sen jälkeen, kun kerroimme hänelle, että se tuntui olevan eniten "meitä".
Malli5.
Ajattelin, että Harrington-fontti voisi sopia ruusun kanssa, mutta Malli5:ssä se kuitenkin näytti jotenkin sekavalta. Liikaa hörsöä.
Malli6.
Georgia tuntui sopivan ruusun kanssa paremmin kuin Harrington. Fonttia muovattiin vielä hieman Malli7:ään - ei ihan noin paljon lihavointia ja "rakastettuni"-sana vielä korostetummin.
Malli7.
Malli7:n viimein hyväksyimme.
Tästä tulee siis lopullinen kutsu. Sisäpuolelle tulee samalla Georgia-fontilla keskitettynä kutsuteksti yhteystietoineen. Sisäkansi myös on punainen, mutta vaaleampi kuin takakansi. Takakanteen laitetaan ehkä vielä meidän nimet...
Valmiin kortin koko on A6, joten ne mahtuvat normaaliin C6-kuoreen. Pikkusiskoni suositteli, että painaisimme kortit mieluummin painotalossa kuin omalla printterillä. Painotalossahan kortit saa paksummalle paperille, jolloin ne on hienostuneemman oloiset eikä tarvitse repiä päätään, jos vaikka printterin väri loppuu, jne. Kortit painatamme todennäköisesti A2-kokoiselle paperille, josta leikkaamme ne itse. Näin säästämme paljon rahaa. Pikkusiskon mukaan kortit tulevat maksamaan pari kymppiä, kun taas valmiiksi leikattuina hinta voisi nousta puolet korkeammaksi. Lähimmäisille, siis vanhemmille ja sisaruksille, emme teetä kutsua, joten kutsukortteja tarvitsemme yhteensä 13, mikä ei
ole paljon.
Kutsut painetaan ja postitetaan viimeistään juhannuksen jälkeisellä viikolla.
Tällä viikolla kävimme jälleen kultasepällä, jossa Mieheni sormus oli pienennetty sopivan kokoiseksi. Testasin vielä omaakin sormustani, sillä muistin sen olevan aika kantikas, mikä ei sopisi kihlasormukseni kanssa. Sormus olikin pyöreämpi kuin muistin. Ilmoitimme kaiverrettavan hääpäivän (haluamme "virallisen" hääpäivän eli 3.8. sormuksiin) sekä pyynnön, että molemmissa sormuksissa olisi meidän molempien nimet. Tätä luvattiin ainakin yrittää. Tuloksen saan tietää tänään, kun haen sormukset :)
Muuta ihmeellistä ei ole juuri tapahtunut tämän viikon aikana, sillä nyt on ollut paljon töitä ja muuta hässäkkää. Välillä tulee olo, että eikö meidän todellakaan tarvitse huolehtia mistään, vai tuleeko sitten pari viikkoa ennen häitä ihan kauhea stressi ja paniikki... :|
Ai niin! Kuulin kyllä ystävältäni mielenkiintoisen idean hääkattauksesta. Hän työskentelee tapettimyyjänä ja oli myynyt koristeellista tapettia häihin kaitaliinaksi. Siitä tuli mieleen, että meillä on pari kolme rullaa ylimääräistä paperitapettia, jolle olemme yrittäneet keksiä jotain hyötykäyttöä jo jonkun aikaa. Alunperin siitä piti tehdä "efektiseinä" eteiseen, mutta suht kokemattomina remontoijina jätimmekin sen tekemättä, kun ei kohdistus oikein onnistunut :( Viereisessä kuvassa pokkari yrittää selventää kuvion kokoa, mutta kuvan ottamisen jälkeen muistin, että voihan kuvion koon päätellä myös tapetin leveydestä, kun taitaa se n. 50cm olla aikas standardi ;) no jaa.
Tapetista voisi uhrata siivut juhlapöytiin, sillä se sopii "yksinkertaisuus on kaunista" - ajatukseemme. Ei hyppää liikaa silmille mutta kuitenkin siinä on jotain erikoista verrattuna pelkkiin valkoisiin pöytäliinoihin. En ole tästäkään vielä jutellut Mieheni kanssa, katsotaan, miten hän siihen suhtautuu. Ja riippuu tietysti myös pöytien sijoittelusta, miten fiksu tällainen ajatus olisi. Kuvittelisin, että jos pöydät ovat pitkiä, tämä kuvio tulee enemmän edukseen kuin pienissä pöydissä...
Huomio: Jostain syystä blogger muuttaa värit näistä tiedostoista aivan häränpyllylleen! Kaikissa kuvissa oikea väri on mahdollisimman lähellä toppini tummanpunaista väriä. Jos joku tietää, miten asetuksia pitäisi muuttaa, jotta värit näkyisivät oikein bloggerissa, apua otetaan mielellään vastaan :)
Malli1.
Malli1:n kukkakuvio on ostamastamme Almedahlsin verhokankaasta (Rosbädd, product no: 84815, 100% puuvillaa, leveys 160cm, raportti 64cm, pesumerkinnät
), josta tein makuuhuoneeseemme paneeliverhot pari vuotta sitten. Otin kankaasta kuvan ja lähetin sen Pikkusiskolle, joka rajasi ruusukuvion ja väritti sen syvänpunaiseksi. (Huomasin vasta sen jälkeen, että kangasmalli löytyy vielä Almedahlsin sivuilta...) Pidän ruusun yksinkertaisuudesta, mutta jotenkin sekä Miehestäni että minusta tuntui, että se ei kuitenkaan ollut sopiva kutsuun. Malli1:n tekstimuotoilu silti miellyttää silmää kovasti.Malli2.
Tekstimuoto on söpö, mutta ehkä liiankin söpö...Malli3.
Tämä ruusukuva on saatu jostain tietokannasta, joka on tarkoitettu ammattilaisille. Mieheni ihastui Malli3:een eniten, se oli hänen mielestään ehdottomasti paras. Minustakin tässä oli potentiaalia, mutta en pitänyt tätä mitenkään ylivoimaisena, koska Malli1:n teksti pisti silmääni kivempana. Enkä oikein tajunnut ruusun ja tekstin välissä olevan viivan tarkoitusta...Malli4.
Malli4:n teksti on sekin söpö ja "rakastettu"-sana korostuu mukavasti. Mustat reunat toivat kuitenkin mieleen hautajaisilmoituksen ja lähikuva ruususta muistutti Miehestäni naisen anatomiasta... (!) Tämä diskattiin heti.Kutsua lähdettiin muokkaamaan Malli3:sta. Tässä Pikkusiskoni lähettämät muunnokset pian sen jälkeen, kun kerroimme hänelle, että se tuntui olevan eniten "meitä".
Malli5.
Ajattelin, että Harrington-fontti voisi sopia ruusun kanssa, mutta Malli5:ssä se kuitenkin näytti jotenkin sekavalta. Liikaa hörsöä.Malli6.
Georgia tuntui sopivan ruusun kanssa paremmin kuin Harrington. Fonttia muovattiin vielä hieman Malli7:ään - ei ihan noin paljon lihavointia ja "rakastettuni"-sana vielä korostetummin.Malli7.
Malli7:n viimein hyväksyimme.
Tästä tulee siis lopullinen kutsu. Sisäpuolelle tulee samalla Georgia-fontilla keskitettynä kutsuteksti yhteystietoineen. Sisäkansi myös on punainen, mutta vaaleampi kuin takakansi. Takakanteen laitetaan ehkä vielä meidän nimet...
Valmiin kortin koko on A6, joten ne mahtuvat normaaliin C6-kuoreen. Pikkusiskoni suositteli, että painaisimme kortit mieluummin painotalossa kuin omalla printterillä. Painotalossahan kortit saa paksummalle paperille, jolloin ne on hienostuneemman oloiset eikä tarvitse repiä päätään, jos vaikka printterin väri loppuu, jne. Kortit painatamme todennäköisesti A2-kokoiselle paperille, josta leikkaamme ne itse. Näin säästämme paljon rahaa. Pikkusiskon mukaan kortit tulevat maksamaan pari kymppiä, kun taas valmiiksi leikattuina hinta voisi nousta puolet korkeammaksi. Lähimmäisille, siis vanhemmille ja sisaruksille, emme teetä kutsua, joten kutsukortteja tarvitsemme yhteensä 13, mikä ei
ole paljon.
Kutsut painetaan ja postitetaan viimeistään juhannuksen jälkeisellä viikolla.
Tällä viikolla kävimme jälleen kultasepällä, jossa Mieheni sormus oli pienennetty sopivan kokoiseksi. Testasin vielä omaakin sormustani, sillä muistin sen olevan aika kantikas, mikä ei sopisi kihlasormukseni kanssa. Sormus olikin pyöreämpi kuin muistin. Ilmoitimme kaiverrettavan hääpäivän (haluamme "virallisen" hääpäivän eli 3.8. sormuksiin) sekä pyynnön, että molemmissa sormuksissa olisi meidän molempien nimet. Tätä luvattiin ainakin yrittää. Tuloksen saan tietää tänään, kun haen sormukset :)
Muuta ihmeellistä ei ole juuri tapahtunut tämän viikon aikana, sillä nyt on ollut paljon töitä ja muuta hässäkkää. Välillä tulee olo, että eikö meidän todellakaan tarvitse huolehtia mistään, vai tuleeko sitten pari viikkoa ennen häitä ihan kauhea stressi ja paniikki... :|
Ai niin! Kuulin kyllä ystävältäni mielenkiintoisen idean hääkattauksesta. Hän työskentelee tapettimyyjänä ja oli myynyt koristeellista tapettia häihin kaitaliinaksi. Siitä tuli mieleen, että meillä on pari kolme rullaa ylimääräistä paperitapettia, jolle olemme yrittäneet keksiä jotain hyötykäyttöä jo jonkun aikaa. Alunperin siitä piti tehdä "efektiseinä" eteiseen, mutta suht kokemattomina remontoijina jätimmekin sen tekemättä, kun ei kohdistus oikein onnistunut :( Viereisessä kuvassa pokkari yrittää selventää kuvion kokoa, mutta kuvan ottamisen jälkeen muistin, että voihan kuvion koon päätellä myös tapetin leveydestä, kun taitaa se n. 50cm olla aikas standardi ;) no jaa.
Tapetista voisi uhrata siivut juhlapöytiin, sillä se sopii "yksinkertaisuus on kaunista" - ajatukseemme. Ei hyppää liikaa silmille mutta kuitenkin siinä on jotain erikoista verrattuna pelkkiin valkoisiin pöytäliinoihin. En ole tästäkään vielä jutellut Mieheni kanssa, katsotaan, miten hän siihen suhtautuu. Ja riippuu tietysti myös pöytien sijoittelusta, miten fiksu tällainen ajatus olisi. Kuvittelisin, että jos pöydät ovat pitkiä, tämä kuvio tulee enemmän edukseen kuin pienissä pöydissä...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
