5.7.2007

(Yleisön pyynnöstä) Smurffiparin historiaa...

Niin kuin Lähtöruutu-tekstissä kerroinkin, olemme Mieheni kanssa olleet kihloissa kahdeksan vuotta ja vuotta kauemmin olemme asuneet saman katon alla. Olemme pitäneet yhtä kuitenkin jo lukioajoista asti. Ihastuimme toisiimme ensi silmäyksellä <3 Mieheni on minua pari vuotta vanhempi, joten kun minä vielä ahersin valkolakin eteen, hän suoritti asepalveluksen. Kun nämä oli hoidettu pois alta, muutimme kotikonnuilta "suureen maailmaan" eli Turkuun, töiden ja opiskelujen perässä. Samoilla suunnilla asutaan edelleen, koska olemme tykästyneet näihin seutuihin.

Kihloihin meno oli yhteinen päätös. Kummallakaan ei ollut kiirettä naimisiin ja minusta tuntui, että minun pitää olla "aikuinen" ennen kuin moista voi edes harkita (aikuinen = saanut opiskelunsa päätökseen). Valmistuin vuosi sitten, mutta en edelleenkään tunne olevani erityisen aikuinen ;) Olen pesunkestävä humanisti eli töitä on silloin tällöin. Nytkin, häävalmistelujen ohella, paiskin kesätöitä, jotka eivät millään tavalla liity omaan alaani. Mies vaihtoi alaa viime vuonna, pääsi mukavampiin töihin mutta palkka putosi hienoisesti siinä samalla. Joten pienen budjetin häät johtuvat pitkälti siitä, että rahaa ei paljon ole.

Jotkut ottavat suuria lainoja kustantaakseen häänsä. Kumpikaan meistä ei kuitenkaan halua häiden myötä naimisiin pankinkin kanssa vuosiksi eteenpäin. Uskon, että mieleenpainuvat ja omanlaiset häät voi saada aikaiseksi myös vähemmällä. Jos rahaa olisi jo valmiiksi, niin tilanne olisi varmaankin toinen. Pidettäisiin häät vaikka ulkomailla ja lennätettäisiiin vieraat sinne :)

Vaikka olemme kulkeneet jo pitkän matkaa yhdessä, meillä ei ole ollut suuria kriisejä eikä olla otettu aikalisiä tai väläytelty erouhkauksilla. Tietenkin olemme myös riidelleet, mutta sovimme riitamme hyvin nopeasti emmekä jätä niitä muhimaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki yksitoista vuotta olisivat olleet helppoja. Olemme oppineet toisiltamme elämää ja olemme kasvaneet - jos ei nyt aikuisiksi niin ainakin aikuisemmiksi - yhdessä. Rakastan Miestäni valtavasti ja tiedän, että hän rakastaa minua <3 Haluamme elää loppuelämämmekin yhdessä, miksipä siis emme menisi naimisiin!

4.7.2007

Miehen hääpuvusta

Olen tainnut unohtaa mainita, että Miehelläni on puolitoista vuotta sitten hankittu erittäin tyylikäs Turo tailorin puku. Hänelle ei siis hankita uutta pukua, paitakin on hyvä. Joten ainoat hankinnat häitä varten ovat kraka (hoidettu) ja (toivottavasti) kengät. Ehkä myös joku kukkakoriste rintapielukseen...?

Solmio-ostoksilla (ja vähän kenkienkin...)

Eilen yhteisen vapaapäivän kunniaksi menimme pyöräilyreissun ohella käymään kaupungilla, jotta löydettäisiin ainakin solmio, ehkä jopa kengätkin. Lämpimän punaisia kravatteja oli aika nihkeästi (ehkä taas vuodenaika sotkemassa...?). Sopiva solmio löytyi Haloselta yllättäen melkein puoleen hintaan Dressmanniin verrattuna (Dressmannissa solmiot 29,95€/kpl, Haloselta ainakin ostamamme yksilö 17€). (Olen ennenkin löytänyt Haloselta esim. juhlamekkoa ja muuta, kun olen jo kaiken toivoni kauppoja kierrellessä menettänyt. Vaikka yleisilme on tanttaosastoa, jossain rekissä saattaakin olla juuri etsimäsi. Jos olet toivoton: käy Halosella!)


Nalle Puh pääsi malliksi tähän krakamainokseen. En valitettavasti osaa tehdä kravattia, mutta kai tuosta saa jonkinlaisen käsityksen :) Etualalla oleva kangaskaistale on samanväristä satiinia (tosin ei niin siloista) kuin yläosani, ja tämä kaistale oli myös mallipalana kun solmiota metsästimme. Kravatissa on ainakin kolmea eri punaisen sävyä, mikä ei kylläkään kuvasta käy ilmi, ja se säihkyy kivasti. Saisikos sen toiseen kuvaan, kokeillaan:No ainakin paremmin tulevat esiin nuo sävyt, vaikka taitaa vieläkin näyttää siltä, että vain kahta punaista on. Mutta oikeasti kolmea löytyy.

Ja on tyypillistä. Mies valittaa, että vanhat pikkukengät ovat liian pienet eikä hän voi niitä pitää kokonaista päivää yhtä mittaa jalassa. Kun pääsimme kenkäkauppaan (käytiin mm. Halosen kenkäosastolla, eli ei ollut "kaupoissa ramppaamista"), hän ei edes suostunut kokeilemaan kenkiä, jotka olivat yli 50€. Ja tietenkin kaikki edullisemmat puristivat varpaista (vaikka oli oikeaa kokoa, Mieheni jalka on suurehko, 46). Ehkä palkkapäivän jälkeen (johon on vielä aikaa...) hänen mielensä muuttuu. Palataan asiaan, kun edistystä tapahtuu tällä saralla ;)

Miehen puolustukseksi täytyy sanoa, että kuuma päivä ei varmaan innostanut kenkien kokeiluun. Turun torilla sitä ylittäessämme iltapäivän auringossa asteita oli 28! Huhhuijaa! Olen itse ainakin niin suomalainen, että olen ihan tyytyväinen parinkymmenen asteen lämpötilaan...

2.7.2007

Mieleen tulee pätkittäin...

Pätkittäin palailee se muisti täällä nyt.

Hääbileisiin, siis sinne vanhempieni suuliin, ostin Jyskistä myös suloisia tuikkukippoja, jotka olivat 2,90€/2kpl. Kahdeksan kappaletta siis yhteensä vain 11,60€.

Vitsi, tulisin varmaan hulluksi, jos häitä täytyisi suunnitella vuositolkulla! Kun joka päivä tulee mieleen kaikenmaailman hulluja ideoita :P

Hääauton koristelusta

Anopin kanssa keskusteltiin muuten siitä hääauton kukkakoristelusta. Hän oli tutun kukkakauppiaan kanssa alustavasti sopinut tällaisesta - olisi tullut jotain köynnöksiä kiinni ritilöihin tai mihin ikinä niitä autoissa yleensä kiinnitetäänkään. Koko komeus "kaverialennuksella" olisi maksanut 50€. Olimme kuitenkin Mieheni kanssa sitä mieltä, että pärjätään ilmankin. Jos autoa jollain tavalla koristellaan, pistetään taakse tölkkejä ja hokattiin myös kiva, meille sopiva slogan takaikkunaan :D

Parempi myöhään?

Huomenna on 32 päivää häihin. Eikä vieläkään kaikki kutsut ole postissa. ArrrrRgh!
Jos kaikilla kavereilla / serkuilla olisi sähköposti, jota tarkkailisivat päivittäin, olisin kyllä lähettänyt kutsut maililla. Mutta kun ei voi tuudittautua siihen, että kaikki ovat yhtä innoissaan tarkistelemassa mailejaan kuin itse ;)

Huomenna vihdoin pääsevät kaikki kaverikutsutkin postiin. Mieheni kävi tänään hakemassa loput kutsut painosta ja aiemman väärinkäsityksen vuoksi meiltä ei peritty uudestaan leikkuun hintaa. 18 yksipuolisesta A6-kokoisesta kutsusta maksoimme lisää siis vain 8,40€. Yhteensä kutsujen painaminen kustansi 31,40€. Jos on kätevä käsistään, voi kutsut tietenkin askarrella itse, mutta loppujen lopuksi kartongitkin (ainakin valmiiksi leikatut) maksavat nekin jotain... Ei ollut mielestäni paha hinta ollenkaan tämä.

Kaverikutsujen teksti (samalla kai vähän juhlaohjesääntöä):

Vihdoinkin se tapahtuu!

Meidät vihitään Kaupungin maistraatissa elokuun kolmas päivä.
Hurjan hääyön jälkeen haluaisimme nähdä teidät juhlimassa
kanssamme 4.8.2007 kello 19 alkaen Vanhempien kotona
osoitteessa...

Asu on vapaa, mutta pakollinen. Juhlimme ulkona ja iltaa
jatkamme yökerhossa, mikä kannattaa huomioida pukeutumisessa.
Tarjolla on pientä naposteltavaa, mutta varaathan omia
virvoitusjuomia riittävästi.

Yökerhoon siirrytään joko omalla autolla tai tilatakseilla, joita
varataan tarvittaessa (kukin maksakoon itse kyytinsä).

Emme kaipaa lahjuksia, koska meillä on toisemme. Paras lahja
meille on, että saamme juhlia kanssanne!

Vastausta pyydetään viimeistään 15.07.2007. mennessä allekirjoittaneille.
Jos tarvitsee ajo-ohjeita, niitä voi tiedustella samalla.


Tervetuloa!
Morsian & Sulho
puhelinnumerot
emailit

(+ lapsiperheille kutsuun lisäliite, jossa todetaan: "Juhlien luonteen vuoksi juhlimme aikuisten kesken")

Kuten kutsusta ilmenee, hääbileet kavereille ja serkuille olemme suunnitelleet pitävämme vanhempieni kotona, pihalla. Jos säät eivät meitä suosikaan, lumoamme pihalla olevan suulin teatterikankaiden ja työmaavalaisimien kanssa :) Pyydetään paikalliselta teatteriryhmältä teatterikangasta vuokralle ja suulin lattialle hankitaan työmaavalaisimia, jotka sitten suunnataan kattoa kohti. Suuliin mahtuu muutamakin kymmentä ihmistä ja paikoitusaluetta löytyy tien toiselta puolelta, navetan pihalta.

Koska vanhempamme haluavat maksaa "virallisten juhlien" ruokapuolen, meiltä liikenee ylimääräistä hääbileiden tarjoilemisiin ja mahdollisesti jopa booliin ja/tai muutamiin oluisiin. Riippuen tietenkin lopullisesta vierasmäärästä - kuten taisinkin mainita, jos 30 tulee, olemme positiivisesti yllättyneitä kiinnostuksesta juhliamme kohtaan :)

1.7.2007

Kutsukorteista jälleen

Ja pitipä lisätä vielä pientä tarinaa kutsukorteista. Kävimme Karhukopiossa viime tiistaina ja meille luvattiin kutsut ("virallisia" eli kaksipuoleisia A6:ia 13 ja "kaverikutsuja" eli yksipuolisia A6:ia 24 - kaikki neliväritulosteita ja 160g paperille) valmiiksi leikattuina ja taiteltuina hintaan 58€. Pidimme hintaa hieman korkeana, mutta päätettiin kuitenkin suostua hintaan.

Torstaina Mieheni meni noutamaan kortteja, mutta yksipuoleisia kortteja olikin painettu vain 8kpl. Toisaalta, hinta oli vain 23€. Joka tapauksessa, kaverikutsuja tilattiin lisää ja niitä päästään hakemaan vasta ensi tiistaina (tällöin lisään kutsujen painamisen sivupalkkiin "toteutuneet kustannukset"). Kaksipuoleiset kutsut lähtivät torstaina ja olivat ainakin osalla kutsuvieraista jo perjantaina.

Kuulin eilen, että Pikkusiskoni ystävä painatti hääkutsunsa myös Karhukopiossa. Hänelle oli käynyt niin, että painatuksesta pyydettiinkin noudettaessa kolme kertaa suurempaa hintaa kuin silloin, kun kutsut vietiin painettavaksi. Kun nainen (suht. ärtyneenä) tästä huomautti, hinta laski ennalta sovittuun. Mutta varoituksen sana siis: ko. painotalon tarjoukset voivat vaihdella suuresti myyntihenkilön mukaan. Pidä siis puoliasi näissä asioissa!

Ostimme kivat kuoret Tiimarista (Mieheni löytö!) ja liimasimme kuoriin 1-lk postimerkit yksinkertaisesti siitä syystä, että näillä kutsuilla oli jo kiire (1-lk ja 2-lk postituksen korrektiudesta keskusteltu mm. täällä). Ja sitä paitsi, koska kutsuja ei lähetetä miljoonia, ei se muutama euro paljon tunnu (2-lk postimerkki maksaa tällä hetkellä 0,60€ ja 1-lk 0,70€) budjetissakaan. Merkkejä on monenlaisia, harmi ettei Viivi & Wagner - merkkejä enää ole saatavilla :( Päädyimme sitten noihin ruusunkuvioisiin, niin on jotain yhteistä kutsun kannen kanssa...

Kengät ja laukku löytyivät alle puolessa tunnissa

Taas on ehtinyt vierähtää puoli viikkoa viime päivityksestä...

Perjantaina olin reissussa ja löysin hääkengät ja -laukun alle puolen tunnin etsintöjen jälkeen - silkkaa hyvää tuuria! En ollut edes erityisesti niitä hakemassa, mutta ne iskivät silmään ja lujaa... Olin heti myyty!

Kengät ovat Aventuran ja löytyivät Sokoksen alehyllystä. Viimeinen pari kyseistä mallia ja kokoa... Kuten kuvasta ehkä huomaa, pinta on satiinintapaista. Pohja on nahkaa. Kokeilin niitä epäuskoisena leveään jalkaani, mutta ne tuntuivat heti sopivan. Korkoa olisi saanut olla enemmänkin (Mies on tosiaan sellaiset 30cm pidempi...), mutta näillä oli hyvä kävellä, joten ostin ne "varmuuden vuoksi". Ja mikä ettei, tällä hinnalla: Kengät oli ilmeisesti palautettu, koska pohja näytti hieman kuluneelta ja siksi lähtöhinta oli 24,95€. Tästä lähti vielä 30% eli kenkien hinnaksi tuli huimat 17,43€!!!

Samalla kun kerran kengätkin oli mukana mallina, poikkesin laukkuliikkeeseen, jossa oli ale kuumimmillaan. Tietenkään pikkulaukut eivät olleet alessa, mutta onneksi silmiin osui tämä pikkulaukku (Merkki Lisa, malli NK 5430, väri ivory). Hinta vain 23€. Kuvasta ei oikein näe laukun kokoa, mutta se on noin 20cm leveä ja reilut 10cm korkea. Juuri sopiva, että sinne mahtuu tarpeelliset kaunistautumistarvikkeet, puhelin ja kortit.

Olen Erittäin Tyytyväinen löytöihini :D Laukku ei ole ihan saman värinen kenkien kanssa, koska se on hieman erilaista satiinia. Tuskinpa silti missään vaiheessa päivää / iltaa nämä ovat niin liki toisiaan, että joku pientä sävyeroa huomaisi ;)


Muistan joskus kuulleeni (vissiin niinkin luotettavasta lähteestä kuin kenkäkauppiaalta...), että aina juhlapukua ostaessa kannattaakin ensin hankkia kengät ja laukku, sillä vaatteet / kankaat on helpompi löytää samaan sävyyn kuin päinvastoin. Nämä otan siis mukaani (yläosani lisäksi, luonnollisesti), kun päästään Isosiskon kanssa kangasostoksille puvun alaosaa varten torstaina.