11.7.2007

Äitini nukkui pois

tänään aamupäivällä.

Häiden juhlinta siirtyy myöhemmäksi
eli tämä blogi menee jäähylle toistaiseksi.
Lähettänyt klo

10 kommenttia:

Sara kirjoitti...

Olen erittäin pahoillani puolestasi. Voimia ja jaksamista sinulle!

12.7.2007 klo 5.41.00
*Maria kirjoitti...

Kiitos, xue, tuesta.

Vaikka äiti oli kipeä, tätä en osannut odottaa. En ainakaan vielä.
Olemme perheen kesken ja yritämme ymmärtää tapahtunutta.
Kaikki oli ohi nopeasti ja kivuttomasti, niin kuin äiti olisi halunnutkin.

*äiti, mun on sua ikävä*

12.7.2007 klo 9.06.00
Anonyymi kirjoitti...

Voi kurja!

Olen pahoillani. Ilo ja suru kulkevat vaihdellen elämässä, välillä rinta rinnan.

Koita pärjätä, muuta en osaa sanoa.

12.7.2007 klo 9.52.00
*Maria kirjoitti...

Kiitos osanotosta, -e-

Koitetaan pärjätä...

12.7.2007 klo 20.02.00
Anonyymi kirjoitti...

Olen pahoillani, voimia sinulle!

13.7.2007 klo 11.07.00
*Maria kirjoitti...

Kiitos annalle.

13.7.2007 klo 14.47.00
Anonyymi kirjoitti...

Löysin blogiisi sattumalta, kun etsiskelin häihin liittyviä kirjoituksia. Ja tuorein kirjoituksesi olikin näin musertava...
Olen todella pahoillani ja otan osaa suruusi. Kuolemaan ei koskaan voi etukäteen varautua, se on yllättävä ja pysäyttävä asia joka saa kaiken muun tuntumaan hetkeksi mitättömältä. Ikävä on varmasti mieletön, voin vain kuvitella miltä sinusta tuntuu.

Voimia ja jaksamista sinulle ja perheellesi, pitäkää toisistanne huolta.

15.7.2007 klo 21.50.00
*Maria kirjoitti...

Kiitos adalmiina.

Perheen kesken ollaan viime päivinä itketty ja naurettu, muisteltu ja puhuttu paljon. Pidämme yhtä.

15.7.2007 klo 22.12.00
Anonyymi kirjoitti...

Otan osaa. Tuollainen yllätyksenä tuleva poistuminen pysäyttää täysin.

Minäkin löysin blogisi kun etsiskelin hääjuttuja.

18.7.2007 klo 14.03.00
*Maria kirjoitti...

Meritalle kiitokset.

Hääblogeiluni jatkuu sitten, kun olo on parempi :)

19.7.2007 klo 11.02.00

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)